"1940- ja 1950-luvulla psykiatria Suomessa perustui somaattiseen lääketieteeseen. Tyypillistä ajan ajattelulle oli psyykkisesti sairastuneiden rinnastaminen rikollisiin." No ei ole ihme että on välillä tullut tälläinen olo kun on ollut psyykkisen hoidon piirissä.. KYLLÄ IHMISET ON SEKAISIN. ENKÄ TARKOITA OIKEASTI SAIRASTUNEITA. http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatria

"Sotavuosina 1943-45 ei psyykensairauksia juurikaan tutkittu eikä lääketieteellisissä lehdissä julkaistu psykiatrian alan artikkeleita. Mielisairaille pyrittiin antamaan ajanmukainen hoito. Yleinen käsitys oli, että sairautta ei voitu parantaa sen perinnöllisen funktion vuoksi. Tutkimusta ei myöskään koettu tarpeelliseksi. (Peltoniemi I osa 1986: 130, 141). 1940 - 1950- luvuilla suomalainen psykiatria perustui somaattiseen lääketieteeseen. 1940- luvulla psykiatria oli myös epäsuosittu tutkimusala ja vallalla oli hoidollinen pessimismi. Toiminnan tarkoituksena oli lähinnä potilaiden säilyttäminen ja vahinkojen ehkäiseminen. Suomalaista lääketiedettä leimasi myös orientoituminen saksalaiseen kansallissosialistiseen lääketieteeseen. 1940 - 1950- lukujen tyypillisenä piirteenä esiintyi myös psyykkisesti sairastuneiden rinnastaminen rikollisiin ja sairauksien kuvailu ja luokittelu sekä persoonallisuuden ja älykkyyden mittaminen ja luokittelu erilaisilla testeillä. Psykiatrian asema ja status olivat alhaiset, eikä ensisijaista parantamisen funktiota ollut. (Peltoniemi II osa 1986: 338, 497, 499) 1940- luvulla esiintyi pyrkimys holistiseen näkemykseen, kristillisen näkemyksen rinnalle vakiintui keskustelu psyyken ja sooman välisistä suhteista, keskustelu laajeni käsittämään mielisairauksien hulluus liitettiin nerouteen. (Saarnio 1946/8)"

http://web.archive.org/web/20070613084159/http://wwwedu.oulu.fi/sampo/97-98/logo/appro/vallatto/historia.htm