En ikinä halua kyllästyä ja katkeroitua elämääni. Se on pahinta mitä ihminen voi itselleen tehdä! Aina on vaihtoehtoja. Jos ei konkreettisia niin asennettaan voi ainakin muuttaa. Toki on inhimillistä olla välillä väsynyt, kyllästynyt ja katkerakin, mutta jos se olotila jatkuu pitkään niin asialle pitää tehdä jotain. Se on ihmisen omalla vastuulla.
Mä tiedän mikä se tunne on kun sä koet olevasi kuin loukossa. Ei ulospääsyä. Elämä on helvettiä. Ei se ole niin... Sieltä kuopasta voi päästä ylös, mutta ihmisen pitää itse tajuta se ja tehdä muutos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti