Mä en usko että ihmiselle annetaan kannettavaksi enempää kuin mitä se jaksaa kantaa. Jos vain jaksaa uskoa itseensä ja siihen että kyllä asiat selviää ja mä selviän tästä niin jollain tavalla sitä selviääkin. Vaikka lopputulema ei ehkä olisi sitä mitä toivoisi niin on se kuitenkin sitä mikä on sulle tarkoitettu.. Koska kaikkea, et lähellekään kaikkea voi valita tässä maailmassa. Et sä voi valita sun elämää. Et sä voi valita mihin maahan tai millaiseen perheeseen synnyt tai millaisen geneettisen perimän saat. Et voi valita. Voit valita ainoastaan sen miten sä pelaat niillä korteilla jotka sulle on valittu. Koska ihminen ei ole mikään maailman napa ja kaikkivoipa.. vaikka osa omassa harhaisuudessaan ja egoistisuudessaan näin uskookin. Minkä takia pitää taistella todellisuutta vastaan? Eikö järkevintä olisi hyväksyä se? Ei hyväksyminen tarkoita luovuttamista, ei lähellekään. Se tarkoittaa heräämistä.. Heräämistä todellisuuteen. IHMINEN EI VOI VAIKUTTAA KAIKKEEN. Mitä nopeampaa oman pienuutensa ja vajavaisuutensa hyväksyy (huom. tämä ei ole urhiutumista) niin sitä paremmin ihminen voi ja sitä paremmin hän myös sopeutuu tähän maailmaan ja ihmisten pariin. 

Yleensä ne joilla on ongelmia ihmisten kanssa, on myös iso ego. Iso ego voi tarkoittaa myös sitä että sä kuvittelet olevasi pienempi kuin oot. Egon työtä sekin on. Ja sitten taas toisella tavalla ison egon omaavat paisuttelevat omia kykyjään ja kuvittelevat olevansa täysin kaikkivoipaisia. Kuvittelevat että pelkällä tahdonvoimalla sä voit muuttaa kaiken ja ihan kuin ympäristötekijöillä ei olisi mitään merkitystä siihen millaiseksi ihminen kehittyy ja miten hänen elämänsä etenee. He yksinkertaisesti kuvittelevat että kaikki alkaa ja päättyy itseen. Että millään ulkoisella ei ole mitään merkitystä. Kaikki on vain itsestä kiinni. No ihan hyvä ajatushan se on, että on oman itsensä herra, mutta kun tämän asian paisuttaa suhteettomiin mittasuhteisiin niin kuvittelee ihminen, että hän on kaikkiin maailman ongelmiin syyllinen, ja että jos hänellä on joku asia huonosti niin se johtuu YKSINOMAAN siitä että hän on tehnyt jotain väärää, samoin jos hän menestyy niin se johtuu vain ja ainoastaan siitä että hän on niin hyvä. Osa ihmisistä kokee tarvetta syyllistää muitakin ihmisiä, koska he ihan oikeasti kuvittelevat että ihminen voi vaikuttaa kaikkeen ja jos sulla on joku asia pielessä elämässäsi niin se johtuu vain siitä että olet tehnyt jotain väärää. Eikö tälläisillä ihmisillä ole mitään suhteellisuudentajua? Kyllä maailman näkeminen sellaisena kuin se on, realistisesti on erittäin tärkeää jos haluat pärjätä tässä elämässä.