Sä saat hankalan ihmisen maineen jos kiinnität huomion siihen mikä on oikein ja mikä väärin. Suurin osa ihmisistä haluaa SULKEA SILMÄNSÄ epäoikeudenmukaisuudelta. Osa ei osaa katsoa itseään peiliin ja omia virheitään ja osa yrittää saada sut mukaan leikkimään että kaikki on hyvin. Siis ottamaan osaa teatteriin ja valheellisuuteen. Niin kuin se jotenkin parantais sut. Se että sä leikit että kaikki on hyvin ja keksit väkisin elämästä jotain positiivista auttaa? Ehkä mä olen outo mutta mä koen että asiat pitää ratkaista että ihminen voi voida hyvin. Eikä niin että etsitään jotain keinotekoista hyvää oloa lääkkeistä (ne on hyvä lievittämään kipua ja auttamaan toipumisessa mutta yksistään ei mikään ratkaisu) tai siitä että keskityt väkisin johonkin hyviin asioihin. Kyllä se että keskittyy hyviin asioihin voi auttaa vähän nousemaan pahimmasta mudasta ylös, mutta ei se _ratkaise_ mitään. Ei se poista ongelmia, eikä se ratkaise niitä. Ehkä osa on sitten tottunut sellaiseen elämään, pakenemiseen.., mutta mä olen huomannut ettei se auta. En mä ennen ollut sellainen. Olin typerä kun suostuin pakenemaan itseäni ja elämää.. Otin osaa typeriin asioihin, pinnallisuuteen, ja kovuuteen. Vaikka aikaisemmin en ollut sellainen. Luulin että olen jotenkin muita alempana, alistuin ja annoin muiden kohdella mua huonosti. Kyllä niitä oikeasti tasapainoisia, järkeviä ja hyviä ihmisiä on aika vähän. Tai ehkä mun tutka on vain asetettu havaitsemaan juuri kaikki ne kusipäiset ja valheelliset ihmiset tästä maailmasta.