Välillä tuntuu että olen kahden maailman välissä ja se hajottaa mua. En uskalla astua sille oikealle polulle. En tiedä miksi se on vaikeaa vaikka tiedän että sen haluan tehdä. Kai pitää ensin olla varma koska olen luonteeltani harkitseva. Sitä paitsi kaikki tapahtuu aikanaan ja ajallaan.. Vaikka kuinka sais itkupotkuraivarit niin aika ei kulu hitaampaa tai nopeampaa eikä asiat mene aina oman mielen mukaan. Useimpien ihmisten tulisi tajuta se. Hössöttämisellä ja kiirehdinnällä ei aika kulu nopeampaa eikä asiat suju nopeampaa tai paremmin, päinvastoin. Itsensä ne hölmöksi siinä tekee. Kun se rauhallinen, fiksu ihminen tekee asiat hitaasti ja varmasti niin se hössöttäjä hössöttää ja stressaa ja varmasti saa paljon huonompaa jälkeä aikaan, mutta kuvittelee olevansa tehokkaampi ja kai parempi ihminen.